Faskiarullaus on noussut viime vuosina suosituksi kehonhuollon menetelmäksi. Ennen kuin syvennymme rullauksen hyötyihin – tai niiden puutteeseen – on tärkeää ymmärtää, mistä faskioissa oikeastaan on kyse.

Faskia on elimistömme sidekudosta, joka muodostaa kolmiulotteisen verkoston kehossamme. Ilman tätä verkostoa kehomme olisi kirjaimellisesti kuin pirtelö – sidekudos nimittäin pitää meidät koossa. Faskiat ovat siis elintärkeitä ja muodostavat keskimäärin 20% kehon kokonaispainosta.

Faskioiden tehtävät

Faskioilla on monta tehtävää. Ne (1) antavat muodon lihaksille ja sisäelimille, (2) erottelevat ja yhdistelevät kehon rakenteita tarpeen mukaan, (3) mahdollistavat liikkeen ja voimansiirron, (4) tasaavat kuormitusta, (5) varastoivat ja vapauttavat energiaa venyvyytensä ansioista, (6) toimivat osana kehon immuunipuolustusta, (7) välittävät mekaanisia viestejä kehon eri osien välillä. 

Ihon alta löytyy useita faskiakerroksia, joilla jokaisella on oma tehtävänsä:

Reiden ulkosivun rullaaminen sattuu?

Monet meistä ovat kokeilleet rullata esimerkiksi reiden ulkosivun IT-kalvoa faskiarullalla. Kokemus on yleensä kivulias – mutta miksi?

Luukalvon kiusaaminen on liikkuvuuden kannalta hyödytöntä

Totuus on, että kun asetamme koko kehon painon faskiarullan päälle, paine on niin voimakas, että se läpäisee a. ihon, b. nestepitoisen pinnallisen faskiakerroksen, c. varsinaisen IT-kalvon ja d. lihaksen.

Mitä jää jäljelle? Luukalvo. Juuri tähän faskiarulla osuu, ja koska luukalvo on runsaasti hermotettu rakenne, joka ei veny, tuloksena on epämiellyttävä kipu. Varsinaiseen IT-kalvoon rullaus ei käytännössä vaikuta lainkaan.

Vaihtoehtoja rullaamiselle

Sen sijaan, että keskittyisit kivuliaaseen rullaukseen, voit hyödyntää tehokkaampia kehonhuollon menetelmiä.

Dynaaminen venyttely aktivoi lihaksia ja faskioita luonnollisesti, parantaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa sekä valmistaa kehon liikkeeseen. Liikkuvuusharjoittelu puolestaan keskittyy toiminnallisiin liikeratoihin, kehittää kehonhallintaa ja huomioi faskiaverkoston kokonaisuutena. Manuaalinen käsittely, kuten kalevalainen jäsenkorjaus, pystyy kohdentamaan käsittelyn oikeanlaisten otteiden kautta tarkkaan ongelma-alueille. Esimerkiksi IT-kalvon tapauksessa otetta ei koskaan käytetä suoraan luuta kohti vaan liikkeet tehdään kehonmyötäisesti. Hoidossa käytettävän otepaperin avulla pystytään venyttämään juurikin tuota napakkaa ja kollageenipitoista it-kalvoa, jonka merkitys ryhdille on todella suuri, sillä 80% pakaralihaksesta kiinnittyy it-kalvoon.

Jos siis olet kantanut syyllisyyttä siitä, ettet jaksa rullailla kun se tekee niin kipeeäkin, niin voit huoleti heittää rullan kaapin perukoille ja keskittyä tehokkaampiin/lempeämpiin keinoihin.